HS vallankäyttäjänä opiskelijoita vastaan

Hufvudstadsbladet ja Helsingin Sanomat 21.3. Huomaatko eroa?

Hufvudstadsbladet ja Helsingin Sanomat 21.3. Huomaatko eroa?

Eilen järjestetty suurmielenosoitus keräsi poliisin tietojen mukaan Helsinkiin 5000 opiskelijaa. Tapahtumasta kiinnostui myös suomalainen media aina HBL:stä ja Aamulehdestä alkaen. Valtakunnan ykköslehti, aikanaan hyvinkin radikaali, Helsingin Sanomat ei huomioinut tapahtumaa painetussa lehdessään juuri millään tavalla. Ainoastaan Mielipide-palstalla julkaistu lukiolaisen Aino Kopran naiivi kirjoitus tuo mielenosoituksen jollakin tavalla esille. Kirjoituksessaan Kopra pitää opiskelijoita itsekkäinä, kun nämä vaativat rahaa. Hänen mielestään vähemmälläkin pärjäisi ja ”rahan riittäminen on vain budjetointikysymys”. Ehkä mielenosoituksen äänet eivät kuuluneet Sanomatalon sisälle?

No, itse en ainakaan huutanut eilen ääntäni käheäksi Eduskuntatalon edustalla oman hyvinvointini takia: Olen kohta omat opintoni suorittanut, joten en opintotuestakaan pääse kauaa nauttimaan. Haluan kuitenkin, että Aino Kopra ja muut nuoret saisivat samanlaiset – tai toivottavasti paremmat – mahdollisuudet opiskeluun kuin minä olen saanut.

Helsingin Sanomat tuo opintotukikeskustelussa selvästi esille oman kantansa. Lehti käyttää paperiversionsa uutisoinnissaan ensinnäkin agenda setting -valtaa: Suurmielenosoitus ja opiskelijoiden sanoma tasa-arvoisesta mahdollisuudesta ei välity lukijoille. Toisaalta nettiversionsa uutisoinnissa HS on päätynyt haastattelemaan mielenosoitukseen osallistuvia opiskelijoita. Joukosta on valikoitunut pariskunta, jolla on valmiiksi 12 000 euroa lainaa ja vanhempiensa luona asuva ammattiopistolainen. Nämä kaksi esimerkkitapausta eivät todella edusta keskiverto-opiskelijaa, jolle opintoraha ja asumistuki muodostavat tärkeimmät kuukausittaiset tulonlähteet. Ihan kuin lehti pyrkisi vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja kääntämään sen lainan (ja lukukausimaksujen) kannalle. Miksi lehti ei haastatellut esimerkiksi opiskelijaliikkeen johtohahmoja?

Koen tärkeäksi muistuttaa, että taloudellisesta taustasta riippumaton mahdollisuus koulutukseen on tasa-arvon toteutumisen kannalta erityisen tärkeä. Eilisiä iskulauseita muistellen: ”Käyttäkää järkeä, koulutus on tärkeä!” Ja niille lukijoille, jotka muistelevat kaiholla entisiä hyviä aikoja, jolloin opintorahaa tippui vain aniharvoille, totean maailman muuttuneen. Enää Kekkonen ei ole presidentti ja työpaikka ei ole varma. Haluanko pakottaa tulevat opiskelijat ottamaan lainaa aikana, jolloin pikavipit ovat yhteiskunnallinen ongelma, työllisyys on erittäin huono ja jopa valtiot ajautuvat konkurssiin? En. Toisaalta eivät halunneet Eduskuntatalon luona puhuneet poliitikotkaan, jotka lupasivat meille pitävänsä näppinsä erossa opintotuesta ja sitovansa opintorahan indeksiin. Minä muistan nuo lupaukset: en äänestä poliitikkoa, joka rikkoo lupauksensa. Toivon muiden toimivan samoin.

63 comments

  1. HS on jännästi myös valinnut kuvitukseen vasemmistonuorten liput, vaikka vasemmistoliitolla ei ollut mitään osuutta mielenosoituksen järjestämiseen. Sitten julkaistaan naivii lukiolaiskirjoitus ja vielä päälle valitaan täysin tavallisesta opiskelijasta poikkeavat haastateltavat. Näillä kolmella tempulla saadaan koko mielenosoitus näyttämään lapsellisten ja ahneiden tyhjäpäiden merkityksettömältä toilailulta.

    Tosiasiassa mielenosoittajat eivät todellakaan olleet kotona asuvia tai vasemmistonuoria, vaan tavallisia opiskelijoita puolustamassa yhteistä etua.

    1. Niinpä! Juuri tällaisella uutisoinnilla HS paljastaa oman kantansa, mutta samalla viestittää lukijoilleen tiettyä kuvaa mielenosoittajista. Tämä on sääli, sillä asia on mitä tärkein. Onneksi opiskelijaliike on ainakin tähän asti ollut yhtenäinen!

      1. Hienoa mediakriittisyyttä ja asiallinen teksti.

        Kieltämättä hyvä että tyttösen verotiedot otettiin esiin. Sai lukijana hieman lisänäkökulmaa tähän mielipidekirjoitukseen ja kirjoittajan käsitykseen itsekkyydestä ja ajattelemattomuudesta :P Kovasti ihmettelen miksi Hesari valitsi julkaistavaksi juuri tämän lukiolaislapsukaisen kirjoituksen joka on täynnä asiavirheitä ja outoja väärinkäsityksiä.

        Opiskelu on kokopäivätyötä ja mitä arvokkain panostus kohti työllistymistä ja tulevia verotuloja. Opintojen tukeminen mahdollistaa monen tulevan lääkärin, hammaslääkärin, sairaanhoitajan, lakimiehen, insinöörin ja opettajan koulutuksen. He maksavat tulevaisuudessa paljon enemmän veroja noissa ammateissa kuin alepan kassalle taloudellisista syistä jämähtäneinä. Opintojen edistymistä myös seurataan tarkasti ja liian vähän suorittaneelta peritään tuet korkoineen takaisin. Enemmänkin ihmettelisin miksi toimeentulotukea ja työttömyyskorvausta saa niin runsaasti ilman mitään yhteiskunnallista työpanosta. Se jos mikä passivoi ihmisiä, ei opiskelu.

        Ainon on todella hyvä muistaa, ettei kaikilla isi maksa.

  2. Otsikkokuva olisi hieman uskottavampi jos sivua olisi käännetty. Hesarin etusivulla on käytännössä aina mainos; ei ehkä voi olettaa, että opiskelijoittenkaan mielenosoitusta olisi katsottu niin suureksi tragediaksi (vrt. 9/11, kouluampumiset), että se olisi päässyt etusivulle.

    1. Toki ymmärrän, ettei opiskelijoiden mielenosoitus ole niin suuri tapahtuma, että se ansaitsisi paikkansa Helsingin Sanomien kannessa. Olet siis oikeassa siinä, ettei HBL:n ja HS:n kansia vertailemalla saa käsitystä lehtien sisällöstä. Tuota kuvaa ei ole siis tarkoitettu aivan tosissaan otettavaksi. Tosin mielestäni S-Pankin ilmoituksen julkaiseminen juuri opintolainaa vastustaneen mielenosoituksen jälkeisenä päivänä on mielenkiintoinen veto/moka.

      1. Hesarilta vai S-Pankilta? Lainanhakijoita on kuitenkin ihan hilppasen muitakin kuin opiskelijoita, joten minusta tuon S-Pankin (tai olkoon minkä tahansa pankin) ilmoituksen julkaiseminen on ihan normaalia aamuhesarietusivuilmoittelua, eikä siihen kannattaisi lukea liikaa – voi joku alkaa selittämään jo foliopipoista.

        Jos kyseessä olisi ollut nimenomaan opintolainamainos, niin sitten olisi herännyt kysymys, että onko S-Pankki ajatellut asiaa ihan loppuun asti.

      2. Tarvitaanko tässä sitten foliopipoa. Ehkä. Maineenhallinta ja julkisuuskuva on erittäin pitkälle vietyä nykypäivän yritysmaailmassa. Ei mielestäni paranna S-Pankin julkisuuskuvaa, jonka nykyisistä ja tulevista asiakasomistajista monet ovat opiskelijoita. HS:n kansi on niin hintava ja näkyvä ilmoitustila, ettei kyseessä ole vain ”ilmoittelu”. Ja HS kuitenkin on vastuussa oman lehtensä sisällöstä, ei ilmoituksen ostava yritys.

  3. Kommentoitakoon vielä, että lukiolainen Aino Kopralla on 300 000 euroa pääomatuloja vuodessa, joka saattaa hiukan vääristää perspektiiviä toimeentuloasioista puhuttaessa.

  4. Se on aika hyvä puhua tukia vastaan kun on lukioiässä jo pääomatuloja 2010 ollut 300k.. Eri asia opiskelijoilla jotka elävät vaan tuen varassa.

  5. Aino Kopran onkin helppo huudella että on vain budjetointi kysymys, kun verotietojen mukaan hänellä on pääomaa noin 300 000 euroa vuodelta 2010 :D entisenä opiskelijana voin sanoa, että vaikka kuinka budjetoisi niin ei välillä riitä sekään. Normi kuukaudessa oleva raha on vuokra+460e. Vuokran hintana laskettu max 650e/kk. Ja 460e on kansalaiselle määrätty minimi mitä voi saada kuukaudessa. Mikäli jää alle sen niin sitten toimeentulotuelle joutuu menemään (jos asut jo pois kotoa). Mutta sieltä pakotetaan nostamaan opintolainaa ennenkuin autetaan ollenkaan missään tuessa. Tuo siis silloin jos ei ole opiskelun ohella töissä. Siinä jäädäänkin sitten opintolainaa nostavaksi ja sillä saadaan opiskelijat sitten ettimään iha mitä tahansa töitä jotta pääsee valmistumisen jälkeen maksaa lainan takaisin jota ei toimeentulotuki edes maksa. Huvittavinta on että toimeentulotuki ei auta opiskelijoita maksamaan 2x vuodessa tulevaa opintolainan korkoja joka oli pakko nostaa painostuksesta jos ei ole töitä opiskelujen ohella. Korot ovat aina noin 90-130e/kerta. Ja se on kyllä aikamoinen lovi jo muutenkin heikolla jäillä taloudellisesti olevan opiskelijan budjetissa. Itsellä tämän takia 17 tonnia opintolainaa tämän pakotuksen johdosta. Ja ne jotka sanoo että miks en ollu iltatöissä niin sanotaan näin: niitä ei löytynyt eikä välillä muutenkaa ollut ylimääräistä aikaa töille koulutehtävien takia.

  6. Tämä Aino Kopra tienaa alaikäisenä kevyet 300 000 euroa vuodessa. Sen lauluja laulat kenen leipää syöt, eli isukin.

  7. Verotiedot 2010 löytyy alaikäinen Kopra Aino, jonka pääomatulot olivat vuonna 2009 300000 euroa, sama henkilö?

  8. Nti Kopra on muuten suurituloisimpien listalla. Pääomatuloa vuonna 2010 oli yli 300 TUHATTA euroa.

  9. Kopralla itsellään on verotietojen mukaan 300 000€ pääomatulot joten voi hyvinkin olla että kyseinen henkilö pitää tukia turhina.

  10. Aino Kopran verotiedot paljastavat kyseisellä lukiolaisella olevan 300k pääomatulot. Budjetointikysymyshän se tietenkin vain on.

  11. On syytä myös huomata, että ko. Ainolla on pääomatuloja reilusti enemmän, kuin normaalilla suomalaisella. Vuonna 2010 n. 300 000e (lähde kotisivuna).

  12. Niin ja tuon Ainon pääomatulot olivat viime vuonna 343 625€ ja hänen isällään kokonaistulot olivat 7 760 004 €. Siinä ei välttämättä opintotuki tule tarpeeseen ja samalla ”Lukiolais-Ainon” kokemukset korkeakouluopiskelusta ovat tietenkin olemattomat. Paska veto Helsingin Sanomilta.

  13. Ei liene sattumaa, että Kopra löytyy verolistoilta reilun 300 000 euron pääomatuloilla.

  14. Aino Kopralla on HS:n verokoneen mukaan ollut jo muutama vuosi takaperin 0,3 miljoonan euron pääomatulot. Hän on täten vähän jäävi kommentoimaan opintotuen riittävyyttä.

  15. Olisit vaan Aino Kopra ollut hiljaa rahoinesi ja ostanut vaikka pari Ferraria ja Lamborghinia niin et olisi menettänyt kasvojasi. Sen sijaan menet ”perustuloilla” avautumaan opiskelijoiden tuista..

  16. Naiivia on lähinnä mustamaalata alaikäinen tyttö, joka sinäänsä aivan kypsästi kirjoittaa omasta näkökulmastaan. Keskustelupalstojen pilakuvat on lähteneet ihan käsistä, vaikka Kopra kirjoittaa ihan asiallisesti omista huomioistaan.

    Onhan se totta, että koulut ottavat selkeästi poliittisesti kantaa salliessaa poissaolot tällaiseen tapahtumaan, mutta eivät sitten muuhun. Nyt huomio kirjoituksen sisältöön sen kirjoittajan sijaan. ”Hyvä huudella budjetoinnista, kun ei itse tiedä siitä pätkääkään” – mistä me tiedämme onko Kopra hyvä budjetoimaan vai ei.

    Herätys.

    1. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Kopran mustamaalaus ei ole ratkaisu tai hyväksyttävää. Sitä paitsi tämä keskittää huomion aivan väärään paikkaan: Bloggauksessani ongelma ei ole suinkaan Aino Kopran kirjoitus, vaan Helsingin Sanomien toiminta. Olen kylläkin eri mieltä siitä, että Kopran kirjoitus kaikkine asiavirheineen olisi ”kypsä”.

    2. Yliopistossa ei voi tulla poissaoloja, paitsi ehkä läsnäolopakollisilta harjoituksilta tai muutamilta luennoilta. Lähes kaikki oppimistapahtumat ovat vapaaehtoisia. 5000 mielenosoittajasta pieni osa oli lukiolaisia, joille poissaolot ehkä ovat ongelma, mutta se ehdoton enemmistä, korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat, ei heillä mitään poissaolojen hyväksymistä tarvittu. Kopran muutkin argumentit olivat pielessä. ”Ennen pärjättiin vähemmällä”. Joo, ennen oli opiskelijoille tarjolla enemmän niitä pikkuisia vuokrakämppiä ja opiskelija-asuntoja oli suhteessa enemmän opiskelijamäärään. Kyllä silloin opintotuella elää jos vuokra on kohtuullinen. Nyt vain osa pääsee halvasti asumaan ja loput maksavat 10 km päässä yliopistosta olevasta koirankopista 650e kuukaudessa, joka on siis 80% laina+tuki-yhdistelmästä. Yritä siinä budjetoida! Sitä paitsi mihin ”aikaisempaan” Aino viittaa? Viimeiset 20 vuotta opintotuen ostovoima on vain heikentynyt ja pari vuotta sitten tehty korotus nosti ostovoiman vain kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Jos Aino viittaa niinkin kauas kuin 70- ja 80-luvulle, niin silloin tilanne oli opiskelijoilla heikompi. Enemmistö opiskelusta piti kattaa lainalla, koska tuki oli niin pieni. Mutta halutaanko siihen tilanteeseen takaisin? Jos isi ei maksanut elämistä tai lainaa niin monelta köyhältä, mutta lahjakkaalta opiskelijalta jäi yliopisto väliin. Toisaalta myös 70- ja 80-luvuilla valmistuneilla oli paljon paremmat työnäkymät kuin nykyajan opiskelijoilla. Lainan maksu ei ollut samanlainen ongelma kun töitä sai takuuvarmasti alalta kuin alalta. Kuitenkin 90-luvun alun lama ja huikeiksi kasvaneet korot aiheuttivat monelle opintovelalliselle valmistuneelle ja vielä opiskelevalle valtavia ongelmia.
      ”Rahaa saa, kunhan nimi on oppilaitoksen papereissa” Aijaa, minulle, yliopisto-opiskelijalle, kun on sanottu että 45 opintopistettä vuodessa tai tuet katkeaa, ja tukikuukausia on reilu 50 eli noin 6 vuoden opintoja varten, tavoiteaika omalla linjalla on 5 vuotta ja valmistumisen keskiarvo 7 vuotta. Ei riitä nimi papereissa. Olettaisin lukiolaiselta jo edes alkeellista kykyä etsiä informaatiota ja tarkistaa tietonsa ennen ”argumentointia”.

      1. Osa yliopistojen tiedekunnista ja laitoksista järjestää enimmäkseen muuta opetusta kuin luentoja, suurin osa omasta opetuksestani on kontaktiopetusta 20 hengen ryhmissä ja poissaoloja saa tulla lukukauden aikana kaksi, muuten ei kurssimerkintää ja pisteitä putoile. Kyllä siinä vähän joutuu poissaolorajoja pohtimaan kun miettiin, hyppääkö bussiin Rovaniemellä vai pyörähtääkö parin tunnin keikan kotikaupunkinsa keskustassa.

    3. En tiedä missä sinä opiskelet, mutta mielestäni yliopisto-opiskelijalla on akateeminen vapaus -> luennoilla ei ole pakko olla, eikä yliopisto siitä valita tai ota mitään kantaa. Voi olla, että ymmärsin väärin tämän ”salliessa poissaolot” kohdan, mutta ei yliopistossa/korkeakoulussa tarvitse perustella poissaolojaan…

    4. Kuka on väittänyt että ”koulut” ovat sallineet poissaoloja? Ensinnäkin näytti haalareiden perusteella enimmäkseen yliopisto-opiskelijoita olleen (yliopisto ei ole koulu) liikkeellä. Yliopisto-opiskelu on aika oma-aloitteista eikä täällä istuta millään lukiotyyppisillä oppitunneilla. Tämä ”vapaatunnin” ottaminen kuulostaa siksi omaan korvaani aivan absurdilta. Yliopistossa on itselläni ollut pakollinen läsnäolo koko opiskeluaikana alle kymmenellä kurssilla ja silloinkin edellytetään keskimäärin 80% läsnäoloa tosiasiassa. Vastuu omien opintojen etenemisestä on vain ja ainoastaan opiskelijalla itsellään, eikä kukaan muu tule valvomaan sitä, mitä opiskelija juuri tiettynä iltapäivänä sattui tekemään. Kukaan yliopisto-opiskelija siis tuskin lähti mielenosoitukseen lintsatakseen luennolta, vaan kyllä pakkasessa mieltään osoittavilla oli varmasti ihan muut prioriteetit mielessä.

      1. monissa kouluissa ei pelkästään sallittu mielenosoituksesta johtuvia poissaoloja, vaan suorastaan kannustettiin lähtemään. kallion lukiosta tehtiin ”retki” mielenosoitukseen, kuului siis koulupäivään. meidän koulussa mielenosoitusta mainostettiin wilma-viesteillä sekä oppitunneilla, tais koulun seinilläkin olla lappusia. noin 95% meiän koulun oppilaista lähti sinne. että älkää alkako pätemään jos ette tiedä

  17. Tulikohan täällä nyt varmasti riittävän moneen kertaan mainittua, että mielipide tekstin kirjoittajalla on ilmeisesti 300 kiloeuron pääomatulot vuodelta 2010? Totta on, että se varmasti syö mielipidekirjoituksen uskottavuutta, ko. henkilö kun ei noilla tuloilla pääse nostamaan opintorahaa tai asumislisää ensinnäkään (tai siis joutuisi kuitenkin palauttamaan kaiken), ja todennäköisesti myöskään ei pääse kokemaan takaisinkytkentää siitä, mitä tapahtuu jos elää yli opintorahan+asumislisän+sivutyötulojen => syödään muutama päivä sangen nuukasti.

    Sen sijaan blogistin uskottavuus on hiukkasen koetuksella, kun sanoo, että Kopran mustamaalaaminen ei hänestä ole hyväksyttävää. Kummasti kuitenkin tänne on (ennakko?)moderoinnista päässyt läpi yli 20 kommenttia, joiden ainoa asiasisältö on ollut, että onpas 300 kiloeuron tulot.

    1. Hyvä toweri. Pyrin poistamaan kaikki kommentit, jotka mustamaalaavat tai halventavat toisia ihmisiä. Ja näin olenkin tehnyt. En näe tarpeelliseksi poistaa viestejä, joissa kerrotaan kirjoittajan sosio-ekonominen tausta. Tämä ei ole mielestäni mustamaalausta. Poistan sellaiset viestit, jotka ylittävät rajan. . Se miksi blogissani löytyy niin monta kommenttia, joissa toistetaan tuo Kopran tausta, johtuu siitä, että hyväksyin nuo kaikki kommentit samanaikaisesti. Ihmiset eivät siis muiden kommentoineen samaa asiaa. En kuitenkaan nähnyt asialliseksi poistaa suurinta osaa noista kommenteista. Kiitoksia, että olet aktiivinen

  18. Onko ihminen automaattisesti väärässä ja oikeudeton lausumaan mielipiteensä moisesta asiasta, jos hänen tulonsa ovat hyvät?

    Naurettava, pelottavan kategorisoiva ja yleistävä asenne. Anna kun arvaan, moni näistä Aino Kopran tuloista nälvivistä kuitenkin vetelee nimiään adresseisihin ja kansalaisaloitteisin, jotka ovat vähän enemmän hip ja pop? Ihmisoikeuksien ja sananvapauden nimissä?

    En ole itsekään Ainon kanssa nyt ihan samoilla linjoilla, mutta se johtuu ihan vain tekstin osittaisista asiavirheistä ja perusteluiden puutteesta.

  19. Taitavat kirjoittajan kritisoijat sun muut ulisijat vain olla itse Aino ja hänen ystävänsä/perheensä. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

  20. Opiskelu on pääosin ilmaista.
    Usean satasen opintotuki napsahtaa tilille, mikäli noppia kertyy riittävällä vauhdilla.
    Asumiseen saa tukea jopa silloin jos omistaa itse kämppänsä ja lyhentää velkaa pankille.
    Opintolainaa on saanut korkohyvitettynä.
    Opiskelijoiden matkustamista tuetaan, samoin syömistä ja aika montaa muutakin asiaa.
    Kuinka paljon tukea on tarpeeksi?

    Itse valmistuin korkeakoulusta 3 vuotta sitten vain vuoden ohjeaikaa pidempään opiskelleena.
    Maksoin opiskelujen ajan asuntolainaa Helsingin keskustassa sijaitsevasta yksiöstä (jonka käsirahan muuten maksoin omilla säästöilläni), matkustelin, söin pääosin muuta kuin makaronia ja join alkoholia. Lainanlyhennys + vastike vastasi opiskelukavereideni vuokria.
    Elämäni rahoitin opintotuella sekä työskentelemällä lähes kaikki lomat harjoittelijan palkalla. Säästöjä ei ollut. Keväisin rahat olivat lopussa, ja jouduin kuittaamaan opiskelujan aikana yhteensä noin 4000 euroa opintolainaa. Vanhemmilta lainasin kerran 1000 euroa.
    Ei ollut aina helppoa, mutta ei todellakaan niin kurjaa kuin yleisesti opiskelijat toitottavat. Budjetoinnilla siitä selvisi. Opiskelujen jälkeen samaan työpaikkaan jossa olin jo kesäisin työskennellyt ja nyt lainat on jo maksettu pois.
    Miten opiskelijat eivät muka nyt 3 vuotta myöhemmin pysty elämään ihmisarvoisesti, jos itse siihen aivan vasta pystyin? Missä vika?

    1. Pitääkö kommenttisi ymmärtää kritiikiksi tekstiäni, täällä ilmestyneitä kommentteja vai yleisesti kuulemiasi ”toitotuksia” kohtaan?

      Annat vahvasti ymmärtää, että opiskleijana pystyy Suomessa elämään suht mukavasti. Olisitko valmis siis heikentämään opiskelijoiden asemaa? Tulisiko opiskelijoiden elää askeettisemmin (esimerkiksi ilman mainitsemaasi alkoholia ja syömään pelkästään mainitsemaasi makaronia)? Mikäli olet taas sitä mieltä, että opiskelijan asema on juuri nyt (tai 3 vuotta sitten) tarpeeksi hyvä, niin etkö silloin allekirjoita suurmielenosoituksen tavoitteet? Nämähän olivat, ettei opintorahaan kosketa (eli opintotukijärjestelmää ei muuteta lainapainotteiseksi eli homma pysyisi jokseenkin ennallaan) ja että opintoraha sidottaisiin indeksiin (jolloin huomisen opiskelijat saisivat suhteessa yhtä paljon tukea kuin tämänkin päivän opiskelijat).

    2. ”Usean satasen opintotuki napsahtaa tilille, mikäli noppia kertyy riittävällä vauhdilla.”
      ”Elämäni rahoitin opintotuella sekä työskentelemällä lähes kaikki lomat harjoittelijan palkalla.”

      Ymmärtääkseni mielenosoituksen tavoite olikin pitää tuet riittävänä jatkossakin. Korjatkaa toki jos olen väärässä. Sanot itsekkin rahoittaneesi opiskelusi osittain opintotuella, mutta entä jos ilmaista opintorahaa ei olisikaan saanut?

      Opintotukeen on kohdistunut viimeaikoina useita uhkaavia kannanottoja erilaisin perustein, joista parina esimerkkinä valtion menojen leikkaaminen ja valmistumisen nopeuttaminen. Opiskelijat toivovat että opintotuki pysyisi jatkossakin pääasiallisena opintojen rahoittamismuotona, eikä siirryttäisi täysin lainapohjaiseen malliin.

      ”Miten opiskelijat eivät muka nyt 3 vuotta myöhemmin pysty elämään ihmisarvoisesti, jos itse siihen aivan vasta pystyin? Missä vika?”

      En osaa sanoa paljonko tilanne on muuttunut kolmessa vuodessa, mutta kyllähän inflaatio syö opintotuen arvoa joka vuosi. Lisäksi asuntomarkkinat muuttuvat, eikä tällä hetkellä työmarkkinat välttämättä tarjoa yhtä paljon harjoittelupaikkoja kuin sinun aikanasi.

      Eikä opintojen jälkeen töiden saanti ole myöskään varmaa. Kuka haluaa opiskella ensin velaksi ja valmistua sitten työttömäksi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s