Rauhoitetut herättää ajattelemaan

On tabu ottaa tabuja, ja tartu purkkiin!

Olemme jo nähneet poliisit, sairaanhoitajat, matkaoppaat, karavaanarit ja julkisuudenkipeät. Voisimmeko seuraavaksi ihmetellä kotisohvillamme hulluja: jos sekakäyttäjille tarjoiltaisiin sekalainen annos lääkkeitä ja viinaa, jonka jälkeen jännitettäisiin seurauksia.”On tabu ottaa tabuja, ja tartu purkkiin!” Voimme sitten nauraessamme tuudittautua hetkeksi siihen onnentunteeseen, joka kumpuaa, kun jollain menee vielä huonommin.

Tämä ajatusleikki ei suinkaan ole omani tai Arto Salmisen, vaan Teatteri Aliaksen näytelmästä Rauhoitetut. Kävin tänään katsomassa kyseisen Eeva Lahtisen käsikirjoittaman näytelmän Pispalan teatterilla. Rauhoitetut kertoo lämpimästi ja kaunistelematta kymmenestä akuuttipsykiatrian osaston naispotilaasta. Teos tarttuu jykevästi moniin nyky-yhteiskuntamme kipupisteisiin, eikä todella päästä katsojaa helpolla. Kyytiä saavat niin mielenterveyshoitotyö, terveyspolitiikka, yliopistotutkimus kuin tasavallan presidenttikin. Alentumatta kuitenkaan liiaksi alleviivaamaan, näytelmä lähestyy aihetta ihmisen kautta.

Viidellä eurolla 100 rauhoittavaa

Kun viidellä eurolla saa sata nappia rauhoittavia, muttei muotikahvia muotikahvilassa, voi pohtia missä on ongelma. Näytelmässä hoitohenkilökunta näkyy vain potilaiden muisteluissa, ja tuntuukin, että hoito tapahtuu eräänlaisen isoveljen välityksellä. Hän tarkkailee potilaita kameroiden kautta ja toisinaan antaa ohjeita ja rangaistuksia. Aihe on mitä tärkein: loputon resurssien leikkaaminen heijastuu myös oikeassa elämässä hoitoon. Lääkkeet voivat rauhoittaa ja auttaa nukkumaan, mutta eivät poista itse ongelmaa.

”Me avohoidossa olevat olemme kemiallisesti rauhoitettuja ettei terveiden ihmisten tarvitsisi pelätä meitä. Joskus tuntuu siltä, että nämä lukuisat lääkitykset estävät ihmisiä, myös meitä sairaita itseämme kohtaamasta meitä sellaisina mitä todella olemme”, toteaa Lahtinen näytelmän käsiohjelmassa. ”Meitä on paljon ja me olemme eläviä aikapommeja joiden sytytyslangat ovat jo tulessa”. Tulisiko asialle tehdä jotain? Siis jotain muutakin kuin jatkuvia säästötoimenpiteitä?

 Hullut ovat kiittämättömiä

Näytelmä ottaa kantaa myös mielenterveystyön ja yliopistotutkimuksen eettiseen puoleen. Voiko hullua tutkia tämän tietämättä? Ovatko hullut kiittämättömiä, kun eivät halua osallistua tieteen edistämiseen? Tai ymmärtämättömiä, kun eivät tajua tutkimuskohteina olevansa osa suurempaa, kansainvälistä ja uraauurtavaa tutkimusta.

Näytelmä lähestyy potilaita ihmisinä. Heillä on oikeutensa, tarinansa, ilonsa ja surunsa. Enemmänkin surunsa, sillä yhteiskuntaan he eivät sovi – ainakaan terveiden mielestä – ja ainoa ymmärrys löytyy ankean osaston seinien sisältä. Kyseessä on kuitenkin ihminen – ei lääketieteen koehiiri – joka kaipaa läheisyyttä ja ystävää.

Rauhoitetut

Teatteri-ilta Pyynikin trikootehtaalla oli kerrassaan hieno kokemus. Ajatuksien lisäksi Rauhoitetut tarjosi mainioita näyttelijäsuorituksia. Eräs mielenterveysalan asiantuntija totesi kerran: ”Hullua on hirveän vaikea näytellä”. Tätä näytelmää katsoessa tunsi todella olevansa Pitkäniemen akuuttiosastolla.

Katso Aamulehden tapahtumakalenterista Rauhoitettujen näytösajat ja katsasta teos itse. Pääsylipusta voi maksaa haluamansa summan.

Teatteri Alias: Rauhoitetut

Teatteri Alias: Rauhoitetut

2 comments

  1. Teatteri Alias on juuri viettämässä karonkkailtaa. ”mä join, värit lensi, suti heilui ja mä join, ja sitten..” saimme kuulla blogikirjoituksestasi. Luimme sen juuri ja olemme erittäin otettuja havainnoistasi ja kommenteistasi. Tämä palaute oli äärimmäisen arvokasta meille. Kiitos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s