HS:n ongelmana jälleen opiskelijat

HS tekee sen jälleen! Pääkirjoituksessaan Hyvä, jos hallitus vihdoin tekee jotain 8.8.2013 valtakunnan ykkösaviisi ottaa kantaa opintotukeen. Ei sinänsä yllätä, että lehti näkee pitkien opiskeluiden olevan yksi syy valtakunnan huonoon jamaan. Ja ratkaisu on – jälleen kerran – opintotuen rajaaminen:

”Esimerkiksi opintotukeen saattaa tulla muutos, joka kannustaa suorittamaan tutkinnon nopeammin. Tätä yritettiin viime kevään kehysriihessä, mutta vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki torjui hankkeen ja vielä laski sen saavutuksekseen kehysriihen tiedotustilaisuudessa.” HS 8.8.2013

Paavo on siis pahis. Hän auttaa opiskelijoita lorvimaan pidempään korkeakoulussa. (Jos nostaa opintotukea 9 kuukautta vuodessa, tukea riittää kuudeksi vuodeksi. Viisi on useimmissa yliopistotutkinnoissa tavoitevalmistumisaika, yläraja on seitsemän.)

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tällä hetkellä yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon mediaanisuoritusaika on 6,3 vuotta ja ammattikorkeakoulututkinnon 3,8 vuotta.

HS haluaa rajata opintotukea sen perusteella, että opiskelijat suorittaisivat tutkintonsa nopeammin. Mutta kuinka loogista on, että opiskelija jättäytyy opiskelemaan ”ylimääräistä” sen vuoksi, että hän tienaa maksimissaan 3,7 euron ”tuntipalkkaa” (opintoraha + asumislisä = 499,6e/kk ja 5 op = 135h)? Tällä tuntipalkalla voi elää lokoisasti kuusi vuotta. Jos työtä olisi tarjolla, eikö vähänkin rahaa ajatteleva ihminen valmistuisi ja ottaisi paikan vastaan?

Ajatuksen logiikka, että opintotuen heikentäminen nopeuttaa opiskeluja, on jokseenkin käsittämätön. Eikö nyt jo riittämättömän opintotuen leikkaaminen aiheuta joko lainanottamisen tai sitten työskentelyn lisääntymisen opintojen ohella? Koska tulevaisuuden työpaikka on monille opiskelijoista epävarma (HS uutisoi itse, kuinka syksy täyttyy yt-neuvotteluista), ja valmistumisen jälkeen monia odottaa perheen perustaminen, asunnon hankkiminen ja auton ostaminen, harva haluaa kuormittaa taakkaansa syömällä velaksi. Halu ottaa lainaa olisi toki eri, jos opiskelija voisi olla varma takaisinmaksukyvystään.

Koska laina ei kiinnosta, monet tekevät töitä opiskeluiden ohella. Tämä ei nopeuta opiskeluita. Mutta usein unohdamme, että nämä opiskelijathan ovat opiskeluidensa ohella siis jo työelämässä. Osa tekee sellaisia hanttihommia, joihin Suomessa koskevat vain ahkerimmat. Osa on jo mukana ”oman alansa” töissä. Molemmat ryhmät ovat yhteiskunnalle tärkeitä. Lisäksi yritykset arvostavat työkokemusta. Haluatko sinä palkata nuoren, joka ei ole tehnyt useaan vuoteen lainkaan oikeita töitä, mutta jolla on diplomi? Niinpä.

Yksi itseäni häiritsevä ajatus on se, että pitkät opinnot olisivat automaattisesti ongelma tai tyhjäntoimittamista. Tehokas ja hyödyllinen ihminen ei ole automaattisesti sellainen, joka valmistuu maisteriksi alle viidessä vuodessa. Laaja-alaisuudesta puolestaan voi olla sekä yksilölle että yhteiskunnalle hyötyä. Vaikkakin ymmärrän HS:n näkökulman: nykytoimittajilta ei tunnuta pahemmin odotettavan laaja-alaista sivistystä ja analyyttistä otetta.

Sitä paitsi on osoitettu, että suomalaiset korkeakouluopiskelijat pääsevät eurooppalaisia kollegoitaan nopeammin ”oman alan” töihin. Muun muassa työelämän tutkija Pasi Pyöriä sivuaa tätä Aikalaisen haastattelussa, ja toteaa: ”Poliittisella taholla on se väärinymmärrys, että tässä nykyisessä systeemissä olisi jotakin pielessä. Heidän kannattaisi vähän tarkemmin tutustua tutkimuksiin”. Tätä suosittelen myös HS:lle. Aloittaa voi vaikka työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusta Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset.

Jos kuitenkin halutaan lyhentää opiskeluaikoja, ei opintotuen leikkaaminen ole oikea ratkaisu.

Opintotuki mahdollistaa ihmisille edes jonkinlaisen toimeentulon opiskeluiden aikana. Tämän ja lukukausimaksuttomuuden vuoksi vähävaraisilla on paremmat mahdollisuudet opiskella ja kohota yhteiskunnan tikkailla. Suomalaisten korkea koulutustaso nostetaan monissa kilpailukyselyissä merkittäväksi tekijäksi. Miksi siis purkaa opintotukijärjestelmää, joka omalta osaltaan mahdollistaa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn?

Lopettakaa nyt se opiskelijoiden syyllistäminen! Suuret ongelmat ovat jossain aivan muualla.

4 comments

  1. Yksi asia, josta mediassa ei koskaan tunnuta puhuvan on ne opiskelijat, jotka valmistuvat nopeasti, polttavat itsensä loppuun ja jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle 25 vuotiaina. Tiedän itse useamman kuin yhden tällaisen tapauksen ja poltin itsekin itseni aika pahasti loppuun yhdessä vaiheessa, kun opiskelin liian tehokkaasti. En rehellisesti sanottuna usko, että mun sairaala- ja lääkekustannukset on tullut Suomen valtiolle hirveenpaljon halvemmaksi kuin pitkään opiskelleet opiskelijat puhumattakaan niistä opiskelijoista, jotka valmistuvat, romahtavat ja jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle. Ei se viidessä vuodessa valmistumien ole mikään itseisarvo.

    1. Kiitoksia omakohtaisen kokemuksen jakamisesta. On totta, että ylisuorittaminen voi ajaa ihmisen loppuun, olipa kyseessä sitten opiskelut tai sitten palkkatyöt. Ehkäpä monien on helpompi ymmärtää tuo töissä väsyminen, koska opiskelut mielletään usein hauskaksi ja huolettomaksi. Kuitenkin tälläkin hetkellä opiskelijoista löytyy pahasti masentuneita, yksinäisiä ja työurakan alle uupuneita. Käsittääkseni heidän määränsä on viime aikoina vain lisääntynyt. Kuten mainitsit, viidessä vuodessa valmistumisen ei pidä tässäkään mielessä olla itseisarvo. Viisi vuotta on suhteellisen lyhyt aika mahduttaa päähänsä kaikki tieto ja sivistys, suoriutua läpi kiinnostavista ja vähemmän kiinnostavista kursseista hyvillä arvosanoilla ja kirjoittaa laadukas tutkielma. En tietenkään sano, ettei tämä olisi mahdollista. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä, ja sama toimintatapa ei sovi kaikille.

  2. Opiskelen tällä hetkellä lisäajalla, eli 7 vuoden rajapyykki tuli ja meni. En minä siitä itsekään millään tavalla pidä, mieluiten olisin jo töissä. Mutta kun elämässä on ollut kaikenlaisia ongelmia, niin opiskelu, josta on vain itselleen velvollinen ja mikä vie eniten henkisiä voimavaroja, on se mikä jää. Opintotukea en ole moneen vuoteen nostanut, vaan elelen osa-aikatyöstä saamillani rahoilla, (joita olen tehnyt koko opiskelujen ajan)
    Ehkäpä melko tavallinen tarina..?
    Valtion näkökulma on, että mitä nopeammin opiskelija valmistuu, sitä vähemmän sille pitää maksaa opintotukia. Ja sitä nopeammin se on töissä ja tuo valtiolle verotuloja. Rahastahan tässä taas on kyse. Suuri kysymys lienee, että mistäköhän ihmeestä niitä töitä sillä tavalla ilmestyy? Kun on enempi niitä, jotka töitä tekisivät kokoaikaisesti, nii onko kilpailu suurempaa, vai olisiko työt kuitenkin osa-aikaisuuksia? Vai luuleko valtio, että täällä olisi huima määrä yrittäjiä yhtäkkiä? Kannattaisiko siihen työllistymiseen panostaa kuitenkin enempi?

    1. Kiitos kommentistasi Liina!

      Rahastahan tässä tosiaan on kyse. Tärkeää on hahmottaa leikkauspäätösten vaikutukset pitkällä aikavälillä. Piia Kuosmanen kirjoitti 10.8. Hesarin Mielipide-osiossa vastauksen tuohon samaiseen pääkirjoitukseen 8.8,. Hän nostaa järkevästi esille, että ”nipistämällä pennosia opintotuesta voidaan tuhota kokonaisten sukupolvien kouluttautumismahdollisuudet”. Onkin syytä miettiä, mitä seurauksia näillä ”pennosten” nipistämisellä on pidemmällä ajanjaksolla. Mitkä ovat todelliset säästöt, jos niitä edes ilmenee? Kokeeko suomalainen maisteritutkinto inflaation ja keskittyykö se yhä pienemmälle osalle väestöstä? Tällaisissa kysymyksissä ei ikävä kyllä voida tarkastella vain yhtä kvartaalia kerrallaan ja iloita pikavoitoista.

      Tuon yrittäjyystulvan varaan ei tosiaan kannata laskea. Omasta näkökulmasta yrittäjäksi lähteminen melkosuoraan koulunpenkiltä tuntuisi sitä paitsi erittäin uskaliaalta riskiltä. Mieluummin keräisi tietotaitoa ja yhteyksiä useamman vuoden palkkatyössä, jonka jälkeen yrittäjyyden riskitkin olisivat pienemmät. En usko olevani yksin ajatuksen kanssa, joten minäkään en näe yksityisyrittäjyyden olevan avain valmistuvien työllistymiseen.

      Money money money. Uskon, että myös opiskelijat valmistuvat (ja monet eivät edes hakeudu opiskelijoiksi), jos työtä eli rahaa olisi tarjolla. Eli samoilla linjoilla olen kanssasi, valtion tulee panostaa ihmisten työllistymiseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s